Treenirintamalta ei ole kyllä ole mitään kerrottavaa... Nää pimeät illat vievät tyystin treenihalut,
joka ilta sataa ja tuulee ja on pimeää :( Metsälenkit on tehtävä otsalampun kanssa. Saisi tulla tänne pohjolaankin jo lunta.
Illat kyllä menee hujauksessa kun huoltaa ja lenkittää kolmea koiraa. Olen yrittänyt käyttää Titoakin erikseen pienellä lenkillä että tottuisi muuhun maailmaankin kuin Petuun ja Akuun. Reipas jätkä on, mitään ongelmia, säikkymisiä tms. ei ole ollut. Hirveästi se ei ole muita koiria tapaillut, kun niitä rokotuksia sillä ei vielä ole.Siirtyvät ensi viikkoon, kun antibioottikuuri kestää vielä kaksi päivää.
Tito ei kohta enää osaa pienempien kanssa leikkiäkkään, kun on tottunut "rajuun" menoon.
Isän bretoni Iita ei tykkää yhtään Titosta, välttelee sitä, ja menee sohvan taakse piiloon. Mun veljen koira beagle Tessa oli viikonloppuna käymässä Raahessa, ja se pelkäsi Titoa kuollakseen. Juoksi karkuun
häntä suorana ja Tito perässä. Loppujen lopuksi se meni yläkertaan pakoon ja ei tullut sieltä alas koko aikana mitä me siellä kyläiltiin.
Eilen käväisin myös isällä ja äidillä ja otin Titon mukaan. Vettä satoi kaatamalla ja me nostettiin peräkärrystä yhtä hyllyä. Ettei Tito jäisi jalkoihin vein sen talon kuistille odottamaan siksi aikaa.
Siis kukaan ei voi uskoa minkä älämölön se nosti jäätyään sinne kuistille. Se huusi sellaisella käreällä raivoäänellä niinku sitä tapettas, ja se kuulu varmasti kilometrin päähän. Ei uskois että noin rääpäleestä voi lähteä tuollainen ääni ;) Oli pakko hakea se pois, ennenkuin naapurit olis soittaneet poliisin tai eläinsuojeluviranomaiset...




böllvästiffileikkeja á la Tito ja Petu