Eilen käytiin Titon kanssa kartsalla kaupunkikävelyllä. Yritin viedä kaikkiin mahdollisiin vieraisiin tilanteisiin/paikkoihin, mutta jätkä heilutteli häntää kaikille, eikä päästäny suustaan haukun haukkua. Tavattiin nuori pari joka nautti olutta keskellä kaupunkia, Tito kävi heitä vähän pusuttamassa ja kaljaakin olis ottanu hörpyt. Sitten tavattiin samanikäinen snautseripentu joka vähän Titolle haukahteli, mutta edelleen Titon suusta ei tullu haukun haukkua. Leikkiä se olisi halunnut, mutta oli vähän liian pieni painikaveri.
Näyteikkuna shoppailujen jälkeen mentiin vielä lenkki täällä kotomaisemissa. Tito otti airauskepin suuhunsa ja raahasi sitä matkassa puoli lenkkiä. Kun auto tuli vastaan piti keppi ottaa pois, ettei Tito naarmi pikku kepillään auton kylkiä ;) Mie en tajua mikä noissa kepeissä viehättää, aamulenkkiä ei voi koskaan tehdä ilman keppiä :)
Tänään käytiin koko porukan kanssa lenkki Kummatin laitamilla. Tuossa tiellä otin sitten vielä näyttelytreeniä Titon ja Petun kanssa. Aksa katsoi vierestä kateellisena, ilmoitin että treenataan sitten kun munat muuttaa pois aivoista. Lenkillä haistelusta ja kuseskelusta päätellen ne asustaa vielä siellä...
Tito poseerasi hienosti ja Petukin oli oikein "miellyttämistuulella" kun tuo Tito on tuollainen ponin korkuinen, Petu kutistuu mun silmissä koko ajan. Tänään jo aloin miettiä että miksi ihmeessä edes sitä minnekkään ilmoitin :(
muutenkin tuntuu että näyttelyfiilikset on nollissa. Mulle taitaa riittää pari näyttelyä vuodessa. Tän Kuusamon keikan jälkeen olen kurkkua myöten täynnä, ja lauantaina pitäis jaksaa Vaasaan ja seuraavana viikonloppuna Posiolle... taitaa olla Posion jälkeen meikäläisen näyttelykiintiö täys tälle vuodelle.
Ja sitten vielä se salainen keikka Miukun kanssa josta ei puhuta jos menestystä ei tule :) (Api hys hys)