Alkoi 14.7. paljon oli suunnitelmia loman varalle, ja kaikki meni mönkään Akun sairastuttua. En halunnut jättää sitä yksin, oli jo välillä aika heikossa hapessa. En ole jaksanut blogiinkaan kirjoitella, huoli Akusta on niin suuri. Kaikki siis luultavasti alkoi siitä, että Akulla ja Titolla oli 15.6. oli pieni yhteenotto Suomussalmen näyttelyreissulla (tosin eläinlääkärin mukaan koiran omistaja yhdistää jonkin tilanteen koiran sairauteen, vaikka sillä ei todellisuudessa ole mitään tekemistä sairauden kanssa, mene ja tiedä onko kyse tässäkin siitä ?). Tilanne oli sellainen että Aku kahlaili järvivedessä, joi vettä, ja otti sieltä sitten kepin suuhunsa. Tuli Titon eteen, ja pudotti kepin,  jolloin Tito yritti ottaa kepin ja Aku rähähti tästä, ja tuli pieni yhteenotto.  Tässä yhteydessä Aku veti vettä / kuolaa tms. keuhkoihinsa ja alkoi kakomaan rajusti.
Tätä kesti useita minuutteja, ja tuntui ettei se meni ohi millään. Olin TOSI raivona koko jutusta, että tälläinen pääsi käymään, enkä kunnolla itse ehtinyt nähdä tilannetta, koska kuvasin maisemia ja Tito oli osittain mun selän takana ja Aku kaverini kanssa.

Seuraavalla viikolla kakominen jatkui, juttelin tästä eläinlääkärinkin kanssa.  Kakominen oli kuivaa sellaista kuten kurkussa olisi jotain. Aku oli myös aiemmin saanut nenäpunkki tartunnan joten aloin epäillä että olisivatko  nenäpunkit tulleet takaisin. Eläinlääkäri sanoi että myös nopea kiskaisu tässä tilanteessa on  voinut ärsyttää kurkkua kurkkua ja kakominen johtuu siitä, menee ohi itsestään. Olimme 20- 22.6 viikonlopun ruotsissa Gällivaaran näyttelyssä. Akulle tuli siellä poskeen  hot spot. Hot spot ei ollut kovin paha, koira oli kuitenkin todella väsynyt ja läähätteli  paljon.Jätin luonnollisesti Aksan pois näyttelystä, se sai levätä mökillä. Jälkeenpäin ajateltuna tuli mieleen, että olisiko koiralla ollut muutakin ongelmaa jo
tuolloin ?
Soitin sunnuntaina kotimatkalla meidän eläinlääkärille Raaheen, joka määräsi synolux kuurin apteekkiin.  Aku oli su-ma yöllä oksentanut ko. lääkkeen, joten soitin maanantaiaamuna uudelleen, että  voitaisiinko lääke vaihtaa, että synolux ei akulle sovi. Vaihdoimme kuurin maanantaina  23.6 kefalexiin. Tilanne näytti pahenevan koko ajan, hot spot levisi ja antibiootti ei  näyttänyt tehoavan. 24.-25.6 välisen yön aku istui ja läähätti ja valvoin sen kanssa koko  yön. Jälkeen päin ajattelin että tosiaan oliko tämäkin enemmän oire muusta (yskä/keuhkot)  kuin hot spotista? 25.6. menimme taas Akuuttiin. Aku rauhoitettiin ja karvat ajeltiin pois, sekä aku sai antibioottia (kefalexia ja lisäksi trirozol nimistä antibioottia). Lisäksi  myös kortisonia 6 päivän ajan,  hot spot parani, ja en muista tällä antibiootti  ajanjaksolla kuulleeni ollenkaan yskimistä koirassa, enkä myöskään mitään ihmeellistä  hengityksessä, lenkkeilimme normalisti. Antibiootit loppui 4.7.2008. Olin iloinen että VIIMEIN Aksa alkaa kuntotua !!!
Noin viikko kuurin loputtua kakominen ja yskiminen palasi takaisin lisäksi huomasin  koiralla kirkasta sierainvuotoa. Tällä kertaa huomasin myös hengityksessä  "ihmeellisen kaiun". 13.7.2008 Akulle alkoi muodostua päälaelle taas hot spottia ja ihmettelin myös kakomista  ja hengitystä, joten menimme 14.7. taas Akuuttiin. Kysyin useampaan kertaan että pitäisikö keuhkot kuvata kun hengitys ei normaali, mutta  lääkäri sanoi että siihen ei tarvetta kuunneltuaan stetoskoopilla keuhkot.Saimme matkaan fucidin voiteen hot spottiin, varalle kefalex reseptin sekä  nenäpunkkilääkkeet (koska kerroin aiemmasta nenäpunkkitartunnasta.) 15.7 tiistai-iltana iltalenkillä Aku kaatui yllättäen maahan. Säikähdin tilannetta  kamalasti ja totesin jotain olevan pahasti vialla. Koira siis kaatui suorilta jaloilta maahan kesken juoksun. Sama tapahtui tiistai aamuna. Yritin saada tiistaille aikaa mutta en saanut mistään aikaa. Keskiviikkona pääsimme akuuttiin, ja keuhkot kuvattiin. Akua hoiti samainen lääkäri kuin edelliselläkin kerralla. Kuvien perusteella hän epäili olevan vettä keuhkoissa, ja määräsi nesteenpoistolääkityksen Furovet 40 mg 6 tabl / päivä ja lisäksi kefalex antibioottikuurin sekä kipulääkettä. Hän sanoi että mahdollisesti keuhkoissa on joko paha tulehdus tai kasvain. Nesteenpoistolääkkeet annettuani koira meni todella huonoon kuntoon, ehdin antaa 6 tabl ja nesteet lähti kehosta :(  Lopetin lääkkeen välittömästi. Soitin Akuuttiin, ja tippaan tulemista tarjottiin sieltä, mutta en halunnut lähteä raahaamaan heikkokuntoista koiraa helteessä Ouluun. Yritin itse  nesteyttää koiraa ja iltaa kohti kunto koheni huomattavasti. Jatkoin pelkällä kefalex antibiootilla, ja sain eri lääkärille ajan Akuuttiin. Tässä vaiheessa olin jo itse konsultoinut erästä Helsinkiläistä kasvaimiin erikoistunutta eläinlääkäriä, jolle lähetin kuvat katsottavaksi. Hänen mielestään keuhkojen imusolmukkeet ovat reagoineet voimakkaasti. Hän suositteli erinäisiä lisätutkimuksia. 24.7. sitten Akuutissa otettiin verinäytteet kaikenmaailman punkkitautien varalta, sekä verenkuvat ja pissanäytteet ja ihon raapenäytteet ja vatsaontelo ultrattiin kahdella eri laitteella, mistään ei löytynyt mitään hälyyttävää.Kaikki muut imusolmukkeet ovat täysin normaalit. Tosin näiden punkkikokeiden  vastauksia en vielä ole saanut. Mun tuurilla sieltä hajosi edellisenä päivänä röngten, joten mitään röngtenkuvia ei voitu ottaa. Aksalle vaihdettiin uusi antibiootti, nimeltään  Clindabuc. Tuosta torstaipäivästä kituuteltiin sitten maanantaihin saakka, jolloin soitin sitten Kälviälle eläinlääkärille jolla tiesin olevan röngtenlaitteen. Käytiin siellä sitten kuvissa, ja suuria muutoksia suuntaan jos toiseen kuvissa ei ollut. Eläinlääkäri totesi edelleen sydämen tyvessä olevien imusolmukkeiden turvonneen. Syytä miksi näin on, ei saa tietää kuin keuhkobiopsialla, ja niitä ei ainakaan Pohjois-suomessa koirille tehdä. Epäilys on joko tulehdus tai kasvain. Jos siihen ei antibiootit tehoa, niin sitten pitänee valmistautua tähän pahimpaan vaihtoehtoon. Saatiin jo varmuudeksi kortisoni kuuri matkaan mutta en sitä vielä ole aloittanut, koska maanantaina Akun tilassa oli selvä positiivinen muutos. Aksa oli paljon pirteämpi, ja tila on jatkunut samana siitä saakka. Levossa Aksan hengitys alkaa olla jo normaalia, mutta rasituksessa hengityksessä kuuluu vielä "kaikua". Nyt kun tietäis mitä tekis, kannattaisiko aloittaa kortisoni, vaiko jatkaa antibiootilla? Eläinlääkärin mukaan, jos tila kohenee koko ajan ei kortisonia kannata aloittaa. En osaa itse sanoa onko tila kamalasti kohentunut maanantaista, ainakaan huonompi se ei ole. Onneksi Akulla ei ole kipuja, ja se nukkuu yönsä rauhallisesti. Aku ei ole muutenkaan ole ollut mikään ahne koskaan, joten ruokailut ovat välillä olleet yhtä tuskaa, ettei tarvisi tyhjään mahaan antibioottia antaa.
Sain MV-reissulla ilmaispakkauksen pedigreen kuivamuonaa, ja se on kyllä totaalisesti pelastunut meidät.
Olen ostanut kaksi säkkiä sitä jo lisää. Aksa tykkää niistä, ja syö niitä mielellään.
Nyt sitten mennään päivä kerrallaan. Täytyy vain toivoa parasta ja pelätä pahinta !
Oman surun keskellä sain Pialta todella ikävän uutisen. Pian Ronjalla on todettu maksakasvain.
Valitettavasti maksa-arvot ovat kohonneet aika nopeasti, toivotaan kuitenkin että Pialla ja Ronjalla olisi monta yhteistä kuukautta jäljellä. Pia on on ollut suuri tuki ja apu tässä Aksan sairaudessa, samanlaiset vaikeudet yhdistävät, ja on helpompaa samaistua toisen asemaan. KIITOS PIA!
Suuret kiitokset myös muille ystäville jotka olette jaksaneet tukea ja kannustaa meitä soittelemalla ja viesteillen tämän kesän vaikeuksissa meitä! KIITOS SaijaV, HannaP, RiikkaL, KiraM, Teija, Anita, Anitta, RiikkaT, MiiaV, Melina, MarjaV, HanneleK, SirkkaM, JuttaJ, DaveB, Ana, CatherineC ja monet muut joiden nimiä en muistanut mainita!
"Viisas ystävä karkottaa surut, mutta tyhmä ystävä aiheuttaa niitä."
- Baltsar Gracián -