... tällä erää myös röngtensellaisia.
Mutta aloitellaan ensin tiistain treeneistä jossa olin Petun kanssa. Kivat treenit Petulla oli motivaatio kohdillaan. Paikallaolo jouduttiin ottamaan urosten kesken, narttuja ei ollut paikalla :) Aina toivois viereen ennemmin nartun mutta hyvin meni poikienkin kesken. Luoksepäästävyys otettiin liikkeenä, se meni hyvin ilman palkkaa. Otettiin lisäksi seuraamisia, Petu oli hyvin mukana. Luoksetulot otettiin yksitellen ja kerrankin Petu tuli oikealle paikalle suoraan sivulle. nappisuoritus. Sitten otettiin seuraamisia siten että kaikki koirat oli rivissä ja pujoltetiin muiden paikallaolevien koirien välistä. Petulla meni hyvin, paitsi että sitä alkoi pelottamaan musta belgiuros, seurautin sitä todella läheltä belgiä, Petu oli sitä mieltä kierretään kuule kauempaa mua pelottaa :) Titon kanssa lenkkeiltiin sitten tuossa kotimetsässä varovasti kynnen takia. Ja keskiviikon treenit jätin väliin Titon kanssa kokonaan ettei kynsi enää mene pahemmin. Keskiviikkona lenkkeiltiin Petun kanssa kaupunginmetsässä, se sai painetella irti, oli ihan innoissaan. Tito joutui tyytymään remmilenkkiin välikylässä.

Sitten niihin kuviin. Torstaina ajeltiin kohti Kälviää. Tito unten maille, joka ei ihan helppoa ollutkaan. Panikoin ja sanoin ettei laittaisi kovin paljon nukutetta kun yleensä bullmastiffit nukkuu vähemmälläkin määrällä... Petun ja Aksan kohdalla tämä on pitänyt paikkansa mutta ei Herra Tito the Elohiiren. Ei se nukkunut sitten millään kampesi vaan pystyyn vaikka nukute laitettiin suoraan suoneen. Ei sitä auttanut kun lisätä kun se ei nukkunut millään. Sydän oli virallisesti terve, ja kyynärät kuvanneen eläinlääkärin mukaan terveet. Lonkat kuvataan myöhemmin. Samalla reissulla se haljennut kynsi jouduttiin kuorimaan. Olin niin ylpeä kun eläinlääkäri moneen kertaan kehui Titon hienoa luonnetta, kuulemma todella ystävällinen ja kiltti koira :) Siellä koira laitetaan sellaiselle lattian tasolla olevalle pöydälle, ja sitten eläinlääkäri nostaa hissillä pöydän korkealle. Siinä pöydällä sitten nukutti Titon laittamalla aineen suoraan suoneen ja siinä samaisella pöydällä Tito nukkui. Olen aina tottunut isojen koirien kanssa toimimaan lattiatasolla näissä nukutuksissa, niin meinas vähän hirvittää että se tippuu kun koko ajan kampes itsensä pystyyn. Hyvin selvittiin kuitenkin :) Kotona oltiin vasta klo 22. Olin ihan puhki, kun flunssaa pukkaa päälle.

Perjantaina olikin vapaapäivä, ja taas auton nokka kohti Kokkolaa. Käytiin shoppailemassa, mukaan tarttui mm. juuri tyyliin sopeva olohuoneen taulu. Sitten kaikkea pientä, kuten pari puseroa rottinkikoreja ja koirille neu:ta. Lisäksi ostin Titolle ison purkin biotiinia, josko kynnet pysyisivät jatkossa paremmin ehjinä.
Petunia oli mun mukana, kun siitä on tulossa Mr Kokkola tai jotain sinne päin ;) Eli käytiin Studio Sundellilla muotokuvissa Petunian kanssa. Ajattelin ensin että saa nähdä miten se käyttäytyy kun studiossa on niitä valoja yms. eikä koskaan olla käyty missään tuollaisessa paikassa ja miten se tottelee mun käskyjä, enhän voi sen vieressä olla. Se oli kuin utelias pentu, ja ennenkuin ehdin mitään edes sanoa se meni itse studioon tutustumaan ja ei välittänyt mitään rekvisiitasta mitä studiossa oli. Mitä nyt sivustalla olleet pari nallea olisivat kiinnostaneet aikas paljon ;) Olis ollu aika kiva tappaa ne nallet :) Olis pitänyt ehdottaa kuvaajalle että otetaan kuvat bullmastiffi vs nalle painista :)
Mun käskyjä se totteli todella hienosti, maahanmeno oli nopea kuin tokossa on opetettu :) Oli meillä froligeja eväänä, niitä piti muutama antaa että jaksaa poseerata.
Täältäpäs ne koevedokset löytyy. Nyt olis sellainen tehtävä, että yhdellä kuvalla Petu osallistuu lemmikkikisaan ja mun pitää ITSE päättää kuva millä osallistun. Minä kun ihan kuvittelin että kuvaaja ne valitsee. Samaisesta kuvasta tulen sitten saamaan kuvasuurennoksen.
Petunian shoppailut rajoittui suuren kaupungin parkkipaikalla auton ikkunasta katsomiseen, mitä nyt kävi muutaman kusen heittämässä parkkipaikan reunamille ;) Siitä syystä että Petunia oli kyydissä, aika oli rajallista, eli lyhin shoppailukeikka mitä ikuna olen tehnyt Kokkolaan :)
Syötiin me taas Pedrinaksessa myös. Ja kun ei osaa vaihtaa ruoka-annosta, niin kostoksi sain niin paljon ruokaani aurajuustokastiketta, että tällä kertaa se tuli korvistakin ulos... en ota ens kerralla enää samaa annosta :) Kiitokset jälleen mukavasta päivästä lähtee sinne Kruunupyyn suuntaan :)