Voi helvatto mikä sade ja illalla lähes myrskytuuli tänään oli :) Voisko tälläiset säät olla arkipäivinä ku meikä istuu toimistossa? Ja minne aurinkoiset kevätsäät hävisivät ? :(

Palaan vielä keskiviikkoon, jolloin oltiin ohjatuissa treeneissä Titon kanssa pitkästä aikaa. Kolme muuta poikaa oli paikalla meitin lisäksi. Alkuun otettiin seisomisia, ne Titolla sujuu hyvin ku tuo seisomisliike on Mr kisoista tuttu :)
Sitten otettiin häiriöseuraamista. Ensin siten että mentiin kaikki riviin ja ohjaaja käskytti meitä kaikkia yhtä aikaa. Käännöksiä, täyskäännöksiä, pysähdyksiä ja välillä juostiinkin. Tito keskittyi aika hyvin, paikka ei ihan pysynyt koko aikaa, mutta pääasia että kontakti säilyi. Sitten otettiin sama kaksistaan, meidän parina doggipoika Elmo. Hyvin meni sekin, kontakti säilyi. Sitten otettiin paikallaoloa, jätin Titon kerrankin makaamaan kun maa on sula niin pitäisi herran mahaa paleltaa. Hyvin meni, Tito pysyi paikallaan hyvin. Ainoa kun palaan sen vierelle, se ei malta odotella palkkaa vaan pomppaa pystyyn. Tässä pitää olla tarkkana, että palkkaa sen käsi ojossa maahan. Sitten aloiteltiin noutoa. Tito yllätti mut täysin. Aloitin sillä että se piteli kapulaa suussa. Se näytti onnistuvan niin kokeilin sitten nakata kapulan. Sain sen noudon jo lähes samalle tasolle kuin Petun noudon ! Se haki kapulan useita kertoja ja toi sen mulle! Olipa taas mukavat treenit ja tekee hyvää Titolle välillä käyttää aivojakin sen sijaan että juoksee päättömänä pitkin metsiä :)

Keskiviikkona sovittiin Leevin omistajan kanssa, että mennään torstaina museon rantaan treenaamaan näyttelyitä varten ja laitetaan paikalliselle koirakerhon palstalle asiasta tietoa. Hyvin ilmo oli luettu, paikalla oli mukavasti porukkaa ja yksi koiranomistajista veti vielä treenit niin saatiin ihan oikeat treenit ! Reipas tunteroinen siellä pyörittiin. Tito oli todella energinen. Suorastaan RASITTAVA. Se olisi halunnut tervehtiä kaikki ihmiset ja leikkiä kaikkien muiden koirien kanssa. HUOH! Mutta jos asiasta pitää hakea positiivisia puolia, se seiso todella hyvin, itse korjas asentoaan ja poseeras kuin vanha tekijä :)
Treenien jälkeen me ajeltiin kauppaan. Mun oli ostettava kukkapurkkeja ja multaa. Jossain hetkellisessä mielijohteessa kun työpaikalla oli taas tilausvimma päällä ja joka toinen tilasi jotain taimia jonkun kuvaston kautta... siinä huumassa päätin että musta tulee mansikkafarmari :) siis tilasin jotain köynnösmansikan taimia 10 kpl ja niille sellaisen kassin jonka voi laittaa roikkumaan ja siihen saa istutettua 10 tainta. Vitsailin vielä töissä että laitan sen roikkumaan meidän uima-altaan yläpuolelle. Kun sitten lillun altaassa niin voin poimia mansikan drinksuun :):):) juu ja siitä suuresta sadosta loput kaupittelen sitten torilla koska olen erittäin AAMUVIRKKU, niin olen seiskalta torilla joka aamu :) Aika näyttää tuleeko musta farmaria :) Sitten tilasin jotain hopeaputousta 5 kpl. Niistä visioin että laitan ne terassille siihen aitaan, se aita on hetken päästä täys tätä köynnöstä kun se kasvaa aitaa pitkin;)
Tässä ne taimet nyt on, kuten näette vielä on PITKÄ MATKA mun visioihin.
1241902996_img-d41d8cd98f00b204e9800998e
tässä mun taimet olohuoneen ikkunan edessä tarjoiluvaunun päällä ;)

1241903017_img-d41d8cd98f00b204e9800998e
tälläisilta ne mun drinksumansikat näyttää valmiina :)

1241903048_img-d41d8cd98f00b204e9800998e
ja tälläinen on hopeaputous "isona"

juu jos palaan visioinnin ja pienen sivuhaaran jälkeen torstai-iltaan. Kaupasta tulin kotiin, ja otin koirat ja kävin niiden kanssa välikylässä lenkin. Lämmin sää vaikutti heti, varsinkin petunia oli ihmeen väsynyt ja läähätti melkein koko lenkin. Aloin jo taas pelätä että jos sillä joku tauti.
Kotiin tultuani otin taimet ja mullat ja menin aitaukseen Titon kanssa istuttelemaan niitä. Tito viihdytti itseään kepeillä. Kun sain kaikki istutettua niin Tito kaatoi kaksi kertaa saman mansikkataimen, ja ne taimenoksat vai mitkä onkaan meni kyllä melkein irtipoikki... saa nähdä onko se entinen köynnösmansikka :(
Vielä yöllä paketoin äitienpäivälahjan ja mun kummitädin lahjan joka oli pakko postittaa perjantaina, että ehtii ajoissa perille.

Perjantaina päätin että parin illan treenien ja remmilenkkien jälkeen Titon on saatava höyryt pihalle. Sää oli tosi hyvä, viileä ja just sopiva lenkkeilyyn. Tuomiojalle taas suunnattiin. Molemmat juoksivat ihan intona, ja Petukin meni taas kuin aropupu, lähti ajattamaan lintuakin. Joten taas epäilyt taudeista hävisi taivaan tuuliin :) Tää revittely teki kyllä molemmille hyvää. Sitä ennen ehdittiinkin painia sisällä taas niin, että mulla meinas mennä hermo...

Tänään sitten totesin että koiranruokasäkistä häämöttää pohja. Piti siis suunnata koiranruoka ostoksille. Sitä ennen taas urakalla siivottiin koko talo. Tito on IHAN kaheli kun imuri pistetään päälle. Se yrittää saalistaa imuria etupää alhaalla ja haukkuu koko ajan. Tästä saa syyttää Markoa, joka härnäsi pentuna Titoa imurilla. Nooh huusin Titolle naama punaisena, että lopettaa sen homman... kohta Petu tuli Markon kenkä hampaissa mun luo. En tiedä oliko niin fiksu, että vihjasi että voisikko mennä kartanolle huutamaan :)
Kaapissa olisi ollut Titon ryhmäsijoituksesta saama Royal Caninin säkki. Muuten hyvä, mutta ruoka oli 1 - 10 kg koirille tarkoitettua ruokaa ja vielä light versio! Eipä kyllä yhtään katsota mitä kellekkin palkinnoksi annetaan. Nooh, se pussi lähtee maanantaina yhdelle cottonitytölle.
Suuntasin siis Pettiinaan. Ostin nyt Eaglen premiumia, palasin siis entiseen ruokaan. Voi mitä kaikkea uutta ja ihanaa Pettiinassa oli!!! Sorruin ostamaan lisäksi sellaisen tokoiluhihnan, jossa oli sellainen "pallo" päässä josta on hyvä pitää kiinni ja muutenkin remmi oli niin lyhyt että sen voi päästää roikkumaan kun tekee esim. jättäviä liikkeitä. Pitänee testata hihna heti tiistaina Petun kanssa. Sitten ostin John Paul - sarjasta sellaisia puhdistuslappuja, jolla voi tehdä koiralle "pikapesun". Lisäksi kun sillä pyyhkii saa nopeasti irtokarvat ja hilseet pois. Tosi hyviä esim. näyttelyreissuille ottaa mukaan. Tito kun ehtii sotkea itsensä aina, kun väritys on niin vaalea niin siinä näkyy heti esim. jaloissa ja mahan alla kura yms. lika. Ko. sarjassahan on myös shampoita ja hoitoaineita koirille, ja tekeepä sama valmistaja myös ihmisille shampoita ja hoitoaineita.
Iltapäivällä alkoi satamaan. Sitä sadetta kesti ja kesti ja kesti... Lopulta päätettiin lähteä sateesta huolimatta mökille. Mukaan pakattiin sadevaatteet ja kumisaappaat. Kun päästiin mökille, totesin että siellä oli ihan hirvittävä tuuli mitä kotona lähtiissä ei ollut :( Nooh ei auttanu muu kuin sadekamppeet niskaan ja lenkkeilemään. Ensin kierrettiin tuttu ympyrä uimarannan ja metsän kautta. Metsätie näytti tältä:
1241903086_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Lenkin jälkeen ajattelin antaa Titon leikkiä kepeillä pihalla ennen perinteistä makkaranpaistoa. Juu se otti kepin suuhun, juoksi keppi suussa rantakalliolle ja kun näki ensimmäisen linnun lähti ajattamaan sitä !!! Jumaliste se paino vedessä ku aropupu, ja mie yritin huutaa sille hysteerisenä mutta huudot kaikui kuuroille korville. Se kävi TOSI KAUKANA lintujen perässä ja pelkäsin että loukkaa itsensä vedessä oleviin kiviin.
Jouduin kahlaamaan sen perässä aika pitkälle ennen kuin sain sen kiinni. Ja sen jälkeen herra olikin sitten REMMISSÄ loppuajan. Onneksi olin ottanut pyyhkeen mukaan, se oli ihan läpimärkä. Alan jo epäillä että Rva Palos on sekoittanut siihen Aksan mälliin jotain lintukoiraa ;) Aksahan ei ajattanut lintuja, ja sorsajahtiinkin kun pääsi mukaan, niin ui ja haki houkutukseksi laitetut sorsakuvat rannalle :) Ja miten se idiootti voi edes kuvitella saavansa jonku lokin kiinni joka lentelee 10 metriä pään yläpuolella ? Ranta oli täynnä huutavia lokkeja ja aina kun yksi katosi näköpiiristä, seuraava tuli tilalle. Herra sulki kaiken muun ympäriltään ja keskittyi lintujen saalistamiseen :)
Mökissä paistettiin sitten makkarat, ja ulkoiltiin vielä pihalla. Petun kanssa innostuin tokottelemaankin. Tässä vielä kuva jossa Petunia odottaa "tänne" käskyä. Kuva meni epätarkaksi, kun kuva on otettu kun oli hämärää ja Petu onnistui samalla hetkellä kääntämään päätään.
1241903113_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Huomenissa mennään äitienpäiville kakkukaffelle. Käydään porukalla mummon haudalla Pyhäjoella ja samalla reissulla katsomassa yhtä mökkiä Maunuksessa.
Ai niin Hanna oli perustanut blogin tuleville pennuille, sitä voi lueksia täältä.
Loppuun vielä yksi lause jonka bongasin yhdestä blogista:
Don't let your memories get bigger than your dreams.