eipä ole paljoa blogia pystynyt päivittelemään yksikätisenä, ja hankalaa se on edelleen vasurilla kirjoittaa. Hidasta ja jumittaa niskat. Eli Tito - the duracel kiskaisi mut nurin lenkillä toissa sunnuntaina 6.9. Oltiin tielenkillä ja juuri ohitettu naapurikorttelissa asuva "räksy" jonka ohitus sujui hyvin. Sitten jatkoin remmi löysällä matkaa, ja yllättäen kissa hyppeli kauempana puskassa tai hyppäsi puskasta tielle, ja sitten takaisin puskaan. Tito ei ensin reagoinut siihen mitenkään. Hetken päästä lähti kiskomaan postilaatikostoa kohti, ja kuvittelin että sinne se menee nuuskuttelemaan joten löysäsin remmiä. Näin ollen Tito sai kunnon voimat kiskaisuun, ja kiskoikin puskaan mistä kissa tuli.  Olisin päästänyt remmin irti, koska kissa oli ja meni, mutta naapurikorttelin "räksy" asui tien toisella puolella ja oli vielä pihallaan, niin ei olisi tullut mieleenkään päästää remmistä irti. Mua vietiin ku pässiä narussa ja lopputuloksena lensin puskaan Titon perässä suoraan olkapääni päälle :(
Alkuun en huomannut mitään ihmeellistä kipua, mutta kun pääsin kotiin ja olin aikeissa vaihtaa takkia joka repeytyi kaatumisessa tajusin että oikea käsi oli aikas kipeä. En saanu sitä kunnolla nousemaan. Käytin urhoollisesti Petunian lenkillä, ja sitten soitin Ensiapuun että mitä ovat mieltä. Hoitajan mielestä mun pitäisi tulla sitä näyttämään, ja niinhän se sitten kuvattiin saman tien. Murtumaa ei ollut, ja olin TODELLA ILOINEN. Lääkäri kirjoitti sairaslomaa viikon, ja diagnoosina lihasrevähdys.
Viime viikon olin tosi kipeä, varsinkin alkuviikosta. Kaikki lihakset ihan jumissa ja käsi ei noussut yhtään. Loppuviikosta yritin itse "kuntouttaa" kättä nostelemalla sillä kaiken maailman painavia esineitä, ja nostamalla sitä ylös toisella kädellä. Urhoollisesti kävin yksikätisenä treeneissä, jäljellä ja lenkitin koirat kuten ennenkin vasemmalla kädellä.

viime viikkoinen kuva "terveestä kädestä" joka
ei edes ollut kipeä...

Verijäljellä tehtiin Titolle vaativampi jälki kuin eka kerralla. Jälki oli pidempi ja siinä oli kaksi kulmaa. Hyvin Tito sen suoritti, ja kulmatkin suoritti itsenäisesti ilman apuja. Kuseskelun se voisi jättää vähä vähemmälle :) Se haistelee tosi hitaasti, hartaasti ja tarkasti. Treenikavereiden mielestä se muistutti sian röhkintää :)
Kiitos seurasta ja avusta Hilkka ja Hanna !!!

tässä ollaan jäljen alkupäässä menossa kohti ekaa kulmaa


-jälki on ajettu, kaatona peuran sorkka ;)

Viikonloppuna mökkeiltiin ja käytiin Tuomiojalla metsälenkeillä, meikkis yritti kipeällä kädellä kuvatakkin...

Tito juoksi tän ison kepin kans ihan päättömästi...yritin vaihtaa sitä mutta aina haki tän "halon" takaisin. loppupeleissä se onnistui juoksemaan niin että keppi tökkäs etujalkojen väliin. Se säikähti ja vähän aikaa tuijotti sitä keppiä ja sitten RÄHÄHTI sille kepille :)
Mitä muutakaan voi jos keppi tulee päälle ???

Maanantaina sitten menin töihin normaalisti. Aamulla hiusten laitto tuotti aikamoista tuskaa, tuskan hiki valui, käsi ei noussu ja se kramppas kun yritin sitä väkisin nostaa. Lääkäri sanoi sunnuntaina, että ellei se viikossa mene parempaan suuntaan, se pitää ultrata. Varasin jo viime viikolla osteopaatille ajan, ja maanantaina aloin miettiä että uskallanko mennä sinne, jos kädessä onkin jotain vakavampaa. Monen mutkan kautta sainkin lähetteeen ultraan vielä samalle päivälle, ja ultrassa lääkäri totesi että olkapää on murtunut. Otettiin vielä lisäksi röngtenkuvat, todetaksemme saman asian. Murruin itse murtuman myötä, ja saadessani ortopediltä hoito-ohjeet, vähintään 2 viikkoa liikuttamatta kantositeessä totesin että Tanskan matkalle saa sanoa GOOD BYE ! Voi hitto tätä meikäläisen tuuria. Olin jo ehtinyt iloita mukavasta matkaseurasta, tulevasta shoppailusta ja pienistä koiramääristä (la 14 kpl ja su 19 kpl). Hanna on lähdössä matkalle, ja tarjoutui huolehtimaan Titosta. Mutta miten minä puen, laitan hiukset etc. riski on liian suuri, varsinkin kun murtuma oli jo noussut 1 mm ylöspäin minun ahkeran liikutuksen takia... HUOH! Lisäksi voi olla että en pääse muihinkaan loppuvuoden näyttelyihin mitä olin suunnitellut.
Ruotsin näyttelyyn ei ole pitkä aika, sinne tulee vielä eräs Ruotsalainen kasvattaja katsomaan Titoa, koska on kiinnostunut käyttämään Titoa nartulleen ja minä tietenkin kiinnostunut näkemään nartun. Joten hyvällä tuurilla pääsen lähtemään sinne, enemmän selviää kun uusi kuva otetaan kahden viikon kuluttua maanantaina.

Olen nyt sitten päivisin ajanut yksikätisenä "todella korpeen" lenkittämään Titoa. Maanantaina meinasin melkein ajaa ojaan kun en saanutkaan rattia kääntymään yhdellä kädellä. Pitää ajaa hitaasti ja varovasti. Mutta itsellekkin tekee hyvää saada ulkoilla. Tito on juossut kuin aropupu pitkin metsiä, ja energiaa riittää kotona vielä Petun kanssa remuamiseen. Uskomaton koira!!! Se ei väsy sitten millään.

viime perjantain lenkkimaastoja, maanantaina käytiin päivällä samassa paikassa

Molempia en ole raahannut mukaan metsään, petu on niin paljon helpompi, että olen lenkityttänyt sen yhdellä kädellä normilenkkejä. Lisäksi se on nykyisin paljon Markon kaverina irti pihalla, se ei lähde minnekkään makoilee tyynenä portailla ;)
Ja jos joku sattuu tulemaan vastaan niin 130 kg piteleminen vasemmalla kädellä on täysi mahdottomuus. Lisäksi ne juoksee yhdessä niin päättömästi että mun tuurilla jalat olisivat poikki kun ne jyräis mun päälle ...

Kun huomattavasti rauhallisemman tapauksen Petun meno oli mökillä lauantaina
tälläistä ettei kamera pysynyt menossa mukana...


uusi extreme laji on kalliohyppely kuten kuvasta näkyy ;)


Sään viilentyminen on varmaan yksi syy tähän energisyyteen...

Treenit on kuitenkin jätettävä suosiolla väliin. Lisäksi olen huomattavasti väsyneempi kivun takia, parin tuntia pitää päivällä nukkua että jaksaa. Lisäksi kun kaikki tekeminen on rajoitettua niin saippuasarjat ovat tulleet tutuiksi :)  Että tälläisiä kuulumisia täältä :(
Ai niin tein tänään varmaan liian hyvää sapuskaa ;) Kun Marko oli syönyt ja lautanen vielä pöydässä Petu the NIRSO säntäsi tuolia vasten seisomaan ja kävi nuolemassa lautasen :) siitä piti ikuistaa kuva, enkä hennonnu nirsoketta edes torua ;)



Tähän tekstin kirjoittamiseen vasurilla on mennyt varmaan 2 tuntia, joten kovin usein tänne ei parin viikon sisällä päivityksiä tule :(