... kuten tästä kuvasta näkyy ;) Voi hyvää päivää miten ihminen saakin noin kyrpiintyneen ilmeen naamalleen rop/vsp kuvassa kehässä kun pitäisi olla päivän iloisin hetki ???
Näköjään meikältä onnistuu ihan mikä vaan. Vaasan ryhmäkuvat netissä oli ihan kammoja kun kaulanahkat jäi Titon kurkkuun, nyt pidin huolen siitä, että kaulanahkat eivät ole kasassa, niin voiko olettaa että osaisin montaa asiaa katsoa samaan aikaan, kuten takajalkoja ? Ei voi :( Harmittaa kun oli kuvaaja matkassa, olisin kerrankin saanut live tilanteessa kuvia kehässä... näillä mennään ja itseähän tässä voi syyttää ;)

ROP: Bullberry Torquil ja VSP: Bullbugbear's Huldahuoleton

Nooh, eipä mennä asioiden edelle :)
Lauantaina siis startattiin kohti Ruåttia klo 16 maissa. Lämpölukemat huiteli lähempänä kolmeakymppiä, ja minä ajattelin että tulossa on painajaismainen reissu.
Ennen lähtöä pistin "kristalliviilennyspeitteen" pariksi tunniksi jääkaappiin, ja jäähdytin auton ilmastoinnilla ennen kuin pistin Titon autoon. Kalterissa oli kiinni tupakansytyttimeen laitettava iso puhallin, pistin sen heti päälle ja lisäksi kastelin vielä koiran jääkylmällä vedellä ennen lähtöä. Matka meni oikein mallikkaasti, Tito veteli viileässä sikeitä melkein koko matkan. Eka kerran pysähdyimme Kemissä ja seuraava etappi olikin Haaparanta ja maximarket. Sieltä vähän evästä sämpylää ja jätskiä ja matka jatkui Övertornion kautta Jokkmokk nimiseen paikkaan joka on Överkalixissa. Siellä olimme noin 21 aikaan illalla. Mökki ei todellakaan ollut ihan sitä mitä netissä luvattiin, mutta kyllä siellä yönsä nukkui. Maisemat olivat ihan HUIKAISEVAT mökki sijaitsi sellaisen kalaisan kosken vieressä ja siksi paikka olikin täynnä kalastajia. Kahvion/ruokapaikan yhteydessä oli jopa pieni kalastusmyymälä ;) Perille päästyämme lähdimme heti vähän kävelemään Titon kanssa ja katselemaan maisemia. Kameroita meillä oli mukana kaksin kappalein, ja kun tilaisuus oli, kuvasimme harjoitusmielessä kuohuvaa koskea erilaisin valoitusajoin ja eri kokoisilla aukoilla. Matkassa oli jalustakin. Tässä pari näytettä koskikuvista :)



Kuvat: EijaT

Lenkin jälkeen kannoimme kamat autosta sisälle ja teimme vuoteet valmiiksi, ja annoin Titolle iltasapuskan, niin kello alkoikin lähennellä puolta yötä ja oli mentävä nukkumaan...
Alkuyö meni kuunnellessa Titon läähätystä, sitten se nuoli mahaansa, jota ilmeisesti mäkäräiset ehti kupata... Seuraavaksi se alkoi haukkumaan kun mökin ulkopuolella liikkui porukkaa... Kun kielsin sitä, se meni ikkunaan ja heilutti häntää koko ajan ulkona liikkuville ihmisille... HUOH! Jossain vaiheessa Tito oli rauhottunut, ja itsekkin olin uuvahtanut jonkinlaiseen horteeseen, kunnes kello soi 5.20.
Ei muuta kuin Titon kanssa pieni lenkki viereisessä metsikössä, sitten pesulle ja vähän naamaa ja hiuksia kuntoon ja menoksi. Keitimme murukaffet että vähän sai silmiään auki. Annoin Titolle vain viilin, ja laitoin ruokakuppiin valmiiksi ruoan + maksalaatikkoa ja laitoin kupin kylmälaukkuun. Lähempänä puolta seitsemää starttasimme kohti Gällivarea jonne oli vielä 140 km ajomatka. Mulla oli ollut yön ajan jääkaapissa se titon "kristalliviilennyspeite", joten se oli taas "kuin uusi" kun nakkasin sen titon alle.
Ajomatka meni sujuvasti Eijan lueksiessa ääneen kameran käyttöopasta (meillä on samanlaiset kamerat) paljon uutta tuli opittua tuolla ajomatkalla ;) Nähtiin useita poroja matkan varrella. Vähän jälkeen klo 8 olimme perillä Gällivaressa. Kehä alkoi todella aikaisin, koskaan ennen en ole ollut näyttelyssä jossa kehät alkavat klo 7.30 :) (Suomen aikaa klo 8.30) Siirryimme kehän reunalle, ja katselimme 19 bernin arvostelua. Tito oli energisyydessään suht ok, on ollut paljon kamalampikin.
Titon vuoro oli ensimmäisenä bullmastiffeista... eli nuorten luokassa oltiin ja Titohan oli taas sitä mieltä että tuomari ja kaikki kehäsihteerit sun muut ovat aivan ihania, se heilutti häntää, teki iloloikkia ja pussaili tuomaria... tuomari ei voinut kuin nauraa...

tuomarin syynissä


tässä teputellaan kehässä...



ja tässä... katsokaas mikä kontakti :)

Kuten yllä kirjoitin lopputulema oli sitä mitä lähdimme hakemaankin, eli Tito oli PU1 SERT CACIB ja ROP!

Tässä tullaan kehästä ulos kera kahden punaisen nauhan ja ck:n ja
se kontakti pysyy tokokoira mikä tokokoira ;) Kontakti taitaa olla
tosin punaiseen nauhaan enemmän kuin minuun :)

Titon arvostelu oli tälläinen:
"22 months. Good expression with lovely eye. Good dentition. Well built male with hard condition. Good angulation front & rear. Good topline. Good depth of chest. Moved freely with reach & drive. Wonderful temperament.

- Dorothea Carrol - Irlanti 28.6.2009"

Kehien jälkeen hain palkinnot, samalla poroteemalla mennään kuin Rovaniemelläkin, eli otin sellaisen ihanan maitolasisen tuikkuastian jossa oli poron kuva ;)
Sitten matka jatkuikin saman tien kohti Raahea. Ei käynyt edes mielen vieressä jäädä ryhmiin, olisimme melkein Raahessa kun ryhmät vasta alkavat.

Ekan kerran pysähdyimme jo joitakin kymmeniä kilometrejä jälkeen Gällivaren jälkeen, oli PAKKO saada ruokaa :) Ostimme IHANAT omatekoiset lohileivät (nainen kertoi leiponeensa leivänkin itse aamulla) ja kaffet. Levähdyspaikka oli ihanalla paikalla joen rannalla ja vieressä oli metsä. Tito sai oman ruokansa ja sen jälkeen käytin Titon vielä pienen lenkin metsässä.

ihana pieni kesäkahvila. Sinisessä "kopissa" savustettiin siikaa, taivaallinen tuoksu. Olisivat olleet valmiita vasta 40 min. kuluttua joten emme malttaneet jäädä odottamaan.


tito sai mun lohileivästä kurkut... valitettavasti emme saaneet ikuistettua tilannetta jossa kurkku lensi kaarella maahan, itse lohileipä olisi maistunut paremmalta ;)

Tästä ajelimme suoraan Haaparantaan. Tito kuorsasi sikeästi koko matkan ! Vaikka auton mittari näytti +24 astetta, Titolla ei ollut kuuma viilennyspeitteen ja puhaltimen ansiosta. Haaparannassa kävimme vuorotellen kaupassa, auto oli koko ajan käynnissä ettei Titolle tule kuuma. Piti hakea perinteiset riisipuurot, ristikkoperunat sun muut kun kylmälaukkukin oli sitä varten matkassa. Käytin myös Titon ulkona parkkipaikan vieressä olevalla nurmialueella. Ja Tito sai kaupasta kermaviilin että jaksaa loppumatkan istuskella autossa ;) Haaparannasta kotiin matka oli tuskaisin, pari litraa meni energiamehua joka oli höystetty kofeiinilla ja guaranalla. Välillä tuli vettä taivaan täydeltä ja välillä paahtoi aurinko. Kello taisi olla 18 ennen kuin olimme kotona.
Suuri kiitos Eijalle matkaseurasta ja kuvauksesta !!!
Olen ilmoittanut Titon ensi viikonlopulle Piteåon Ruotsiin, mutta jätämme reissun väliin, kun tarvis on vain yhdelle ruotsin cacibille, sertejäkin on jo kaksin kappalein, ja kun eivät jää lepäämään niin joudutaan kuitenkin joskus vielä ruåttissa pyörähtämään jos valionarvo meinataan saada...
Petunia oli ollut markon kanssa mökkeilemässä ja uimassa viisi tuntia, joten molemmat nukkuivat kuin tukit koko loppuillan, ja eipä itsekkään tarvinnut unta houkutella :)
Loppuun vielä kuva Gällivaren näyttelyalueesta. Isot kehät nurmipohjalla ja paljon tilaa kehien ympärillä, paljon parempaa näyttelypaikkaa ei olisi voinut olla ;)