Uskomattoman lämmin viikonloppu takana ;)

Palaan vielä pariin kuvaan jotka tuli näpsästyä keskiviikkoiltana Maivaperällä.

Petunia katselee maailman menoa...


... ja tässä se auringolasku mitä jäätiin ihailemaan

Torstaina tapahtui jotain USKOMATONTA. Moneen kertaan harkittuani päätin kokeilla veneilyä Titon kanssa. Totesin että pelastusliivit ei mene sille viereenkään, on pärjättävä ilman. Ihan uskomatonta, mutta Tito oli todella RAUHALLINEN. Se meni veneeseen varovaisesti ja hallitusti, venematkan istui rauhallisesti paikoillaan ja haisteli nokka pystyssä meri-ilmaa :) Vastaantulevista veneistä saatikka linnuista ei välittänyt mitään! Menimme saareen, mutta suosiolla jätimme saaren jossa on lampaita väliin :) Kun saimme veneen rantaan, Tito odotti veneessä rauhallisesti vuoroaan päästäkseen saareen. Saaressa se kyllä painatteli entiseen tapaansa, ehti purra sataa tikkua ja homma meinasi hieman lähteä lapasesta kun saaren vierestä meni moottorivene, se lähti ajattamaan venettä ensin rantaa pitkin ja sitten juoksi vielä veteen perään. HUOH! Saari oli aika kivikkoinen, ja myös vedessä oli paljon isoja kiviä, ehdin jo olla kauhuissani että puolet kynsistä poikki tai jotain muuta... mutta onneksi tällä kertaa tämä herra selvisi ilman vaurioita. Mitä nyt pieniä haavoja ja naarmuja taas jaloissa, mutta niitä ei lasketa :) Reilun tunnin vietimme saaressa, ja sitten lähdimme kotimatkalle. Kotimatka meni hienosti, Tito jopa välillä makasi veneen pohjalla ;) Hirvitti miten pääsee hyppäämään veneestä laiturille ilman vahinkoja, mutta sekin sujui loistavasti. Kerrankin todella postiivinen ylläri :) Kamera oli messissä totta kai, tässä pari kuvatusta:

miten tää voi maistua näin pahalle ?


Tito the Baywatch

Petunia pääsi vaan remmilenkin välikylässä. Mutta lupasin sille että se pääsee seuraavana iltana mökille ;) Lupaukset on tehty pidettäviksi, joten suuntasimme pe iltasella mökille kera Petun. Sääskiä oli IHAN SAIRAASTI, minä hullu lähdin sinne lyhyillä shortseilla ja t-paidalla kun ilma oli niin lämmin, sillä seurauksella että jalat on TÄYNNÄ sääsken syömiä. Marko nakkeli Petulle keppejä pihalla, ja Petu juoksi ittensä ihan läkähdyksiin. Kamera lauloi jälleen muutaman kuvan verran, tässä Petunia nauttii mökin terassilla kesästä (ja sääskistä) ;)

elämä on ihanaa...


... kun sen oikein oivaltaa ...

Kotiin tultuani käveltiin Titon kanssa lenkki Lapaluodossa. Aiemmin siellä suunnalla ei ole tullut paljon käytyä. Rauhallista seutua ja plussana että meri on lähellä, ja voi käydä useammasta paikasta rannassa vilvoittelemassa.

Lauantaina piti sitten tasapuolisuuden nimissä lähteä Titon kanssa mökille. Sitä ennen kun piti odottaa työpaikan päivystyksen loppumista siivosin kämpän. Matkalla kävimme kaupassa, jotta sitten pääsemme grillailemaan mökillä. Tällä kertaa kokeilimme Tapolan chili - ja aurajuustomakkaroita sekä tsatsiki-salaattia. Eipä näissä valittamista ollut :)
Oltiin mökillä useampi tunti, käytiin kävelemässä vähän matkan päässä toisella rannalla, ja pyörittiin omassa pihassa ja rannassa. Välillä otettiin tirsat mökissä kun alkoi satamaan vettä. Kuvia ei tullut otettua montaakaan sateisesta säästä johtuen, mutta tässä yksi Titon pääposeeraus:

tää violetti tellun perintöpanta kyllä kruunaa kuvan :(

Kotiin päästyäni ei auttanu ku lähteä Petua lenkittämään. Se nukkui kotona niin sikeästi ettei edes tullut ovelle vastaan. Annoin sille lähtiissä sianhännän, ja edellisen illan juoksuleikit saattoivat vaikuttaa. Menin Petun kanssa pitkäänkariin, kiertelin siellä teitä ja luontopolkuja ja käytiin meressä vilvoittelemassakin.

Tänään sitten olin aikas ahkerana :) Tein ensin parit taittohommat pois alta, ja sitten lähdimme päivystyksen loputtua koirien kanssa tuohon 10 metrin päähän metsään poimimaan mustikoita. Tito oli hyvää seuraa, se makasi vieressä ja puri keppiä ja liikkui mun mukana. Petu taas meni kauemmaksi ja varmaan vartin oltuaan siellä kuumassa metsässä sääskien syötävänä tahtoi jo kotiin. Voin sanoa että kun mulla oli litran mitta mukana, ja poimin juuri ne piirakkaan tarvittavat mustikat, yhtään enempää siinä hiostavassa kelissä sääskien keskellä en olis pystynyt :(
Kotiin tultuani kävin Titon kanssa kaupassa ja sitten aloin leipomaan. Löysin netistä yhden mielenkiintoisen reseptin, ja sitähän piti kokeilla... siis tein meksikolaista munakasrullaa, jonka ohjeen löysin täältä. Lisään ohjeen loppuun itseäni varten, tätä pitää tehdä uudestaan :) Todella hyvää ja täyttävää !
Sitten leivoin mustikkapiirakan eräällä vanhalla helpolla ohjeella. Hyvää sekin pitkästä aikaa!

Meksikolainen munakasrulla
4 munaa
2 dl vehnäjauhoja
4 dl maitoa
0,5 tl suolaa
1 rkl culinessea tms.
   
täyte:
400 g jauhelihaa     
1-2 sipulia
1 jalopeno
2 rkl tomaattipyrettä / ketsuppia
200 g taco - tuorejuustoa
2-3 tomaattia
mustapippuria

Sekoita taikinan ainekset keskenään ja kaada uunipellille. Paista 225 asteessa 20-25 min. Kumoa kypsä levy toiselle leivinpaperille. Valmista täyte: ruskista jauheliha, hienonnettu sipuli ja viipaloitu jalapeno pannulla. Sekoita joukkoon tomaattipyre ja mausta mustapippurilla. Nosta pannu levyltä ja lisää tuorejuusto. Sekoita täyte tasaiseksi. Levitä täyte levylle, ja ripottele pinnalle kuutioidut tomaatit. Kääri rullalle ja jätä saumapuoli alaspäin.

--------
Marko kävi kotonaan, ja toi tullessaan omalta maalta poimittuja mansikoita. Marko perkkas ne ja laittoi rasioihin, 5 litraa niistä tuli ja se on ihan riittävästi meille. Mulla ei tule otettua niitä pakastimesta, ja sitten seuraavana kesänä nakkaan ne roskiin :( Iltasella kaveri tuli käymään, ja pyörähdimme ensin Titon kanssa tuon kotimetsän lenkin jota ei olla kierretty aikoihin. Kuuma ja sääskiä meinasi metsässä olla, vaikka elättelimme toiveita että sateen jälkeen ei olisi sääskiä :( Sitten Petunian kanssa kierreltiin remmilenkki kummatin suunnalla. Kyllä oli hiostava keli. Sais jo alkaa viilenemään nämä säät. Huomenna taas arki ja duunit koittaa :(

Loppuun vielä kuva "vääränrotuisestakin" kuvasin viime Sunnuntaina Paulan Nukaa, tässä söpö pääkuva Nukasta.