nyt ihan urakalla! Ei muistu mieleen lähiajoilta talvea, jolloin olisi ollut näin paljon lunta ja pakkasia kuin tänä talvena on ollut. Hyvä niin, me tykätään talvesta :)
Joka ilta ollaan lenkkeilty pakkasista ja lumisateista huolimatta. Itse asiassa on kiva rääkätä itseään kunnolla tekemällä kunnon hankilenkkejä. Ja ennenkaikkea koirat nauttii :)  Maanantaina tosin lenkit jäivät vähän lyhemmiksi, kun meillä kävi hieroja. Koska Petu on niin sairaan kateellinen siitä että Titoa hierotaan, hieroja hieroi Petua aluksi sellaisen pikahieronnan. Petu melkein tärisi onnesta, tunki syliin ja nuoli naamaa. Titon vuoro oli seuraavaksi, Petunia odotteli portin takana ja aika surkeita itkuja sieltä välillä kuului. Tito ei onneksi ollut pahasti jumissa vaikka niin pelkäsin, lonkan koukistajalihakset olivat molemmilta puolilta kireät, mikä johtunee varmaan "hankijumpasta". Hierontasessioiden jälkeen käytiin takit tiukasti päällä tuossa lähimetsässä vaan puolen tunnin pikku lenkit.

Tänään päivällä oli pakkasta -18 astetta, mietittiin että josko lähdettäis mökkeilemään ja samalla katsomaan jäiden kestävyyttä. Otin mukaan vain Petun, koska ajattelin yrittää välttää suurempia lisätapaturmia Titon kynnen kanssa. Jäällä se on onnistunut aiemminkin telomaan kyntensä. Kynsi on pysynyt kasassa, olen pitänyt lenkeillä sen päällä suojana pientä laastariteipin palaa. Kotiin tullessa sitten puhdistanut kynnen. Pariin otteeseen olen saanut sitä leikattua jo lyhemmäksikin, jospa se tälläisellä kotihoidolla tulisi kuntoon.

Mökille päästyämme pakkanen oli jo kivunnut -22 asteeseen. Petu painatteli menemään mökin pihalla ja kylmyys ei vaivannu ollenkaan.

Petu rantakalliolla

Kävimme laittamassa mökin takkaan tulet, jotta pääsemme myöhemmin sinne lämmittelemään. Lähdimme kokeilemaan jäiden kestävyyttä. Tosin emme menneet kauemmaksi, vaan kävelimme rantoja pitkin jossa veden syvyys ei ole polvea korkeampi. Jäällä oli ihan sairaan KYLMÄ, -22 asteen lisäksi oli todella kova viima. Petu paineli menemään että lumi pöllysi, välillä neljällä ja välillä kolmella jalalla, kun tassut meinasivat krampata kylmässä hangessa. Se jopa intoutui riekkumaan ja leikkimään Markon kanssa sillä seurauksella että yks tollo revitytti sillä uudet joululahja nahkakinttaansa...antoi sen riekkua hanskassa kiinni... on se vaan HURJA koira ja vielä HURJEMPI mies ;) Piti näpätä tilanteesta kuva, mutta ei siitä kaksinen tullut, näpit ja kamera oli jäällä sen verran kohmeessa...


Kyllä oli ihana päästä takkatulen ääreen lenkin jälkeen. Mulla on harvon palellut kasvoja ja varpaita niin paljon kuin tänään!!! Petu odotteli intona että milloin päästään kohokohtaan eli makkaran paistoon, pettymys oli suuri kun Petu jäi ilman makkaroita. Ulkoilu kyllä herätti nälän niinkin kovaksi, että tulomatkalla soitin numerotiedusteluun ja pyysin yhdistämään uimahallintien kotipizzaan ja ajoimmekin suoraan sinne hakemaan kotzonet ;)

nämä huurteet suli nopeaan takkatulen lämmössä...

Iltasella pakkanen nousi vielä lisää... kun lähdin Titon kanssa metsälenkille pakkasta oli -26 astetta. Titolla palelsi myös tassuja moneen otteeseen, ja yritin niitä lämmitellä. Tulomatkalla auton mittari näytti -30 astetta. hhhrrrrrrr!
Autoista puheenollen mun autokuume on noussut sellaisiin lukemiin että oksat pois... Iltakaudet ollaan selailtu autonettejä ja ties mitä, kunhan sopeva kohdalle tulee niin meikä tekee kaupat. Hakusessa olisi sellainen lyhyempi malli Mersun Vitosta (ja mielellään musta tai joku tumma metalliväri), uudehko ja vähän ajettu ja mielellään siinä saisi olla sisustus myös takana. Yksi juuri tuollainen helmi kaikilla herkuilla (mm. peruutustutkat, automaattivaihteet yms.) oli eteläsuomessa. 2/3 osaa takaosasta oli sisustettu ja "lämmintä" osaa ja 1/3 osaa oli vaneripäällysteinen ja "kylmempää tavarankuljetus tilaa". Sitähän ei koskaan tiedä millaista ministudiota meikäläinen tulevaisuudessa autossaan kuskaa ;) Tuo olisi ollut ihan NAPPI mulle. Siinä oli vain yksi vika, se oli yksityisellä ja ei halunnut vaihtoa. Siinä vaiheessa kun saan tuon omani jonnekkin myytyä, niin se on jo mennyt :( Joten etsintä jatkukoot...
Edessä pari päivää töitä ja sitten onkin viikonloppu ja Kajaanin näytelmät. Ihan kahden vaiheilla olen että jaksaako lähteä, varsinkin jos pakkasta on sikana... mutta ans kattoo ny...
Loppuun vielä talvinen maisemakuva tältä päivältä: