Jatkan sunnuntaista tarinaa. Aamupäivällä kuvattiin Hannan doggeja josko saatais niistä onnistuneita otoksia joulumainokseen ja kaikenmaailman kiertopalkinto pokaali kansioihin. Varsinkin nuorempi pojista Elmo on aika suveneeristi vedellyt rop-sijoituksia lähes kaikista näyttelyistä. Vanhempi herra Carlos olisi varmasti jo valio jos Hanna olisi malttanut jättää nuoremman kotia, Carlokselle on usein siunaantunut PU2 osa :) Tässäpä pari poseerausta velipuolista.

Carlos

Elmo
Pitää vähän hehkutella että Hanna on tilannut minulle kivan bullmastiffiin liittyvän jutun jenkeistä palkkioksi. Hehkuttelen siitä sitten lisää, kun se on minulla :)

Kuvaussession jälkeen vedin seisaaltani ruokaa naamariin ja lähdin Titon kanssa kimppalenkille.
Meitä oli kymmenkunta koirakkoa jotka starttasimme citymarketin pihasta kaupungille. Pysähdyimme keskustan kävelykadun aukiolle ottamaan vähän tottista, paikallaoloa ja pujottelua toisten koirien vierestä. Titolle lenkki teki hyvää. Olisi pojalla taas niin tehnyt mieli leikkiä, varsinkin erään kultaisen noutaja pennun kanssa :) kiitos Paula, että vedit taas lenkin!
Kotiin päästyäni Marko oli imuroinut koko huushollin. Ei auttanut kuin ottaa luutu kauniiseen käteen, ja alkaa siivoamaan. Toimme puhtaat matot lattialle ja laitoimme vielä kynttilöihin tulet, olipa niin viihtyisä koti hetken aikaa :)
Sitten starttasin Sirkan kanssa lenkille. Sirkka oli kotiutunut Espanjasta, pitihän ne tuliaiset hakea :)
Mukana oli vain Petu. Kävimme entisissä lenkkimaisemissa lenkkeilemässä. Kotiin päästyäni Tito alkoi olla jo niin täynnä energiaa, että ei muuta kuin remmi kaulan ja lenkille !

Maanantaina sain yllättäen samalle päivälle ajan jäsenkorjarille. Selkä on vaivannut siitä saakka kun Aku nukutettiin, ja minä onneton kannoin sitä väärässä asennossa. Selkä ei mennyt paremmaksi yhtään vaikka aikaa kului, katsoin parhaimmaksi käydä laittamassa nikamat paikalleen. Illalla lenkkeilimme jälleen Sirkan kanssa, menimme metsään missä poijaat saivat juosta irti, mun selkä ei olisi kestänyt yhtään kiskaisua.

Tiistaina sitten Titon tokokurssi jatkui. Otimme ensin seuraamista että liikkuri käskytti meitä. Olimme juuri tulleet paikalle, ja Titon keskittyminen oli NOLLA. Pieniä pätkiä kuitenkin saatiin onnistunutta suoritusta.
Sitten otimme paikallaoloa ja maahanmenoa. Tito osaa kyllä mennä maahan, mutta se on hidasta, ja yrittää saada palkkaa pistämällä pelkän etupään maahan. Palkkasin nyt vain ja ainoastaan nopeista maahanmenoista. Jatkoimme hypyn harjoittelua, ja se meni Titolla hienosti.
Se hyppää jo omatoimisesti ja pystyin jo käskyttämään seiso-käskyä esteen taakse ja pysyi paikallaan kuin tatti :) Otin treenien välissä harjoituksia joissa istuin paikallani, ja yritin saada myös Titoa rauhallisesti istumaan paikoillaan tekemättä mitään. VAIKEAA se on, luulen että se on varustettu jonku muun energialla kuin bullmastiffin, veikkaisin belgiä tai jotain :)
Kotiin päästyäni lähdin Petun kanssa kummatin suuntaan lenkille. Lenkkiseurana puhelimitse melkein koko lenkin ajan Takasen Riikka :) Kotiin päästyäni totesin että belggari Hiirinen on taas energioissaan, ei muuta kuin remmi kaulaan ja pikku iltalenkit.

Tänään sitten olin Petun kanssa Katrin tokotunnilla. Paikalle ei eksynyt muita, joten saatiin TOSI yksilöllistä opetusta :) Kävimme lähes kaikki alokasluokan liikkeet läpi. Heikoin lenkki tänään oli liikkeestä maahanmeno, jota harjoittelimme useaan otteeseen. Petu oli muka unohtanut liikkeen, jäi välillä istumaan ja seisomaan. Mutta hyvin kuitenkin osaa käskystä mennä maahan kun seison vieressä tai jos otin liikkeen irtonaisena ilman perusasentoja ja seuraamisia. Muut liikkeet menivät aika hienosti. Otin paikkallaoloa, liikkeestä seisomisen, luoksetulon ja seuraamista ilman talutinta katrin käskyttämänä.
Lisäksi otin kaukokäskyjä, joita olen Petulle jo jonkin verran opettanut. (tai rehellisyyden nimissä todettakoon että se oppi ne Aksan siivellä). Katri kehui Petun seuraamista paremmaksi kuin Aksan, ja muutenkin suoritukset ovat tasaisempia kuin Aksan.
Kotiin päästyäni Tito autoon ja Maisaa tapaamaan. Tavattiin aikuiskoulutuskeskuksella ja kierrettiin välikylän ympäri. Maisa meni mukavasti, alkuun olisivat niin halunneet leikkiä. Hyviä harjoituksia oli myös Titolle, vastaan tuli koiraa, pyörää ja mopoa yms.
Huomenna taas tokoillaan Titon kanssa, kiitos Arille joka lupasi vetää näyttelytreenit puolestani, kun ne ovat samaan aikaan ! Tavoitteena olisi ehtiä Titon kanssa käydä eläinlääkärillä puntarilla huomenna. Meillä ei ole ketään joka jaksaisi enää Titoa nostaa, ja edellisestä punnitsemisesta on kuukausia. Hirvittää että meneekö jo 60 kg rikki ?
Maanantaina ilmoitin pojat Seinäjoen näyttelyyn. Tito on edelleen junnuissa, joten mitään hyödyllistä saatavaa sille ei ole tarjolla. Petun ilmoitin oikeastaan sen takia, että sillä on 4 näyttelyä tänä vuonna suht hyvin tuloksin (1 x cacib & rop, 2 x vaca & pu2 ja se ruotsin valionarvo)  niin käydään se viideskin. Jotta päästään osallistumaan yhdistyksen näyttelykoira pistekilpailuun.  Siellä on tanskalainen Tuomari Birgitte Gothen. Meillä on AINA ollut epäonnea tanskalaisilla. Aksa on saanut elämänsä ainoan H:n tanskalaiselta tuomarilta joka nimenomaan valitti Akun päästä, että se oli täysin epätyypillinen :) hoh hoijaa !!! Ai ja Petu Petteri vetäisi keltaisen nauhan tanskalaiselta toissa vuonna Rovaniemellä :) katsotaanpa minkä väriset nauhat kourassa tällä kertaa poistutaan kehästä :)
Sunnuntaina olen menossa tuomarikurssille, vaikka musta ei tuomaria tulekkaan. Menen kuuntelemaan Harry Tastin luentoa aiheesta koiran rakenne ja liikkeet.

loppuun vielä kuva Aksan viimeiseltä pidemmältä reissulta meidän kanssa.
tässä ollaan Saarijärvellä hotellissa 8.8.2008, iskä ja poika nukkumassa yhdessä