Voi sitä riemua perjantaina kun satoi lunta koko päivän. Tosin Marko ja kumppanit jättivät sitten jänisjahtaus reissun väliin tuon ilman takia. Illalla käytiin koirien ja Sirkan kanssa lenkkeilemässä omassa metsässä, ja vielä klo 20 aikaan oli uskomattoman valoisaa. Ilman otsalamppuakin olisi pärjännyt.
Lauantain olin sitten koulutushommissa ja kyllä väsytti kun aamulla kello soi. Töiden jälkeen käytiin tornissa nauttimassa kiinalaisesta ruoasta. Oli kiva tulla kotiin kun Marko oli siivonnut koko kämpän, ainoastaan luutuus oli jätetty mulle. Pikku tirsojen jälkeen lähdettiin koirien ja Sirkan kanssa Tuomiojan tien varteen metsälenkille. Meillä oli lumi jo osin sulanut, hämmästys oli suuri, kun siellä oli nilkkoihin saakka lunta ja meinasin jäädä sinne kiinni autolla. Kävin poikkeuksellisen pitkän lenkin, täytyy sanoa että hiki oli päässä ja poskia kuumotti ja en olisi jaksanut tarpoa siinä hangessa yhtään enempää. Loppumatkasta piti takoa itselle positiivisia "läski palaa" ajatuksia päähän että jaksoi autolle saakka. Tito nautti kun sai painaa sydämensä kyllyydestä :) Meikkis vielä ennen saunaa keräs viimeiset voiman rippeet ja luutus koko kämpän. Sen päälle oli kiva mennä saunaan :) Pikkuveljelle soittelin, se oli taas ampumakisoissa Kajaanissa, ja kun kyselin sijoitusta sieltä tuli vastaus että voitin tietenkin :)
Sunnuntaina nukuin pitkään. Aamulla oli vähän huonot tunnelmat, yritin aloittaa Aksan in memoriam ilmoituksen tekoa la iltana, mutta loppupeleissä kun aloin hakea sopivaa kuvaa, piti taas itkeä pillittää, ja siitä ilmoituksen teosta ei tullut mitään :( Dead line olisi ensi sunnuntaina.
Sain kuitenkin su päivällä jonkin  virtapiikin, ja pesin kaikki ikkunat sisäpuolelta. Marko nikkaroi meille lintulaudan, kun sellaista ei meillä ole ollut. (tulin kadeksi niistä Pian hienoista lintujen ruokintajutuista ja suurista lintumääristä :)) Illalla taas mentiin Tuomiojalle, vaikka lähdettiin klo 17 aikaan ja metsässä oli vielä reippaasti lunta, siitä huolimatta pimeä yllätti. Edellisillan lenkki teki myös tehtävänsä, koirat eivät juosseet lähellekkään niin paljon kuin normaalisti. Loppuilta menikin puhelimessa läpättäessä ja kuunnellessa mm. kuulumisia yhdistyksen vuosikokouksesta.
Loppuun tietty ensilumikuvat sunnuntaiaamulta :)

Petu poseeraa pihalla :)

ja Tito vetelee oksia naamaan :)
Eilen sitten lenkkeiltiin entisissä lenkkimaastoissa kaupunginmetsässä. Harmi, että metsän keskelle on noussut useita isoja teollisuushalleja, ja lenkkipolut eivät ole enää ennallaan :(
Tänään kävin suoraan töistä hakemassa koirille ruokaa, lisäksi kassillisen pakasteita. Neu, murren kasvismix ja sisäelinmössö varastot saivat täydennystä. Sain kaupan päälle pussin jossa on tarveaineet yrjölän puuroon. Jospa huomenna ehtis kokkailla sen puuron.
Illalla treenattiin alo tokotunnilla Titon kanssa tuulisessa säässä. Lumi on melkein hävinnyt, ja taas on liukasta :( Tito oli taas niin energinen että meinasi mennä hermot. Se haluaisi leikkiä kavereiden kanssa, ja tervehtiä koulutusohjaajaa joka kerta kun se tulee kohti... *HUOH* alkuun otettiin paikallaoloa joka meni ihan metsään. Tito pomppasi ylös joka kerta palkan saatuaan eikä yhtään jaksanut keskittyä.
Sitten otettiin seisomisharjoituksia, ne meni suht ok näyttelykoira rutiinilla. Sitten otettiin yksitellen seuraamispätkiä. Seisomisen harjoittelu jäi Titolla päälle, se ei tahtonu muistaa mitä perusasento tarkoittaa taas *HUOH*. Liikkeestä seisomiset meni kyllä hienosti. Sitten saatiin itse valita liike mitä harjoitella.
Valitsin luoksepäästävyyden, mutta yllättävän hyvin Tito pysyi perusasennossa kun vähän pannasta pitelin kiinni. Lopputreeneistä alkoi jostain kuulua kamala haukkukonsertti, johon Titon piti yhtyä ja se oli todella kiihtyneessä tilassa ja säntäili joka suuntaan. *HOHHOIJAA* sain sen kuitenkin pidettyä hallinnassa suht löysällä hihnalla ja tahallaan pidin sitä paikallaan kun tilanne oli ohi. Jotenkin olin ihan puhki treenien jälkeen. Kävin kuitenkin pitkän lenkin Saloisissa Petun kanssa, voi miten helppoa oli liikkua Petun kanssa sen Tito the hevosen jälkeen. Ehkä se joskus aikuistuu, toivossa on ainakin hyvä elää. Ihanaa huomenna jatkuu valokuvauskurssi. Odotan jo innolla :)
Ai ja siitä lintulaudasta. Kävin sunnuntaina ostamassa ison pussillisen pähkinöitä jotka murskattiin ja laitettiin laudalle. Innoissaan odoteltiin lintuja, ja tänään kun Marko oli tullu töistä, niin oravat olivat laudalla vetelemässä pähkinoitä naamariin, ja olivat syöneet niin paljon, että ruokaa oli enää vähän pohjalla. Että tälläinen kurreorava lauta meillä...